Raskauden aikana Aada poti kovia vatsakipuja, etenkin katsellessaan telkkarin säätiedotusta.
Myös niin kuuluisa loputon raskausnälkä oli saapunut Aadalle.
Hän oli vieläkin sitä mieltä, että lumi oli ihanaa ja kuluttikin luppoaikaansa pihalla lumiukkoja rakennellessa.
Mutta raskauden aikana Aadaa väsytti melkein kokoajan, eikä oikeastaan mitään hyödyllistä kerennyt tekemään.
Mitä ihmeen naikkosia Roope kuskailee kotiin?
Kaunis työpuku, ai että on niin kaunis. Eikä mikään kovin rakastavainen ilme (Roope katselee nukkuvaa Aadaa)
Illalla Aada rohkaistui ja kertoi tulevasta perheenjäsenestä, Roope oli, ihme kyllä, kovin innoissaan. "Hei isin pikku poika!" Hän luritteli massulle "Mistä tiedät että se on poika?", kysyi Aada kummissaan "Minä vain tiedän", mutisi Roope hymyillen suloisesti.
Aada oli niin innoissaan uudesta perheen jäsenestä, että kertoi siitä Roopen työkaverillekkin.
Aada oli heti alusta asti sanonut, että pitää kotinsa puhtaana, mutta eikö edes raskaana voisi muiden hoitaa siivoamisen?
Myös Roope selitti työkaverilleen uudesta perheenjäsenestä, kaveri ei vain tainnut olla kovin mieluissaan.
Vaikka Aada olikin raskaana, ei se estänyt kuhertelua
Ja muitakaan sänky-puuhia...
Aamulla Aadan noustessa ylös hänen mahansa pompahti 'Hihii, minun mahanihan paisuu' -tuumasi Aada löntyssellessään keittiön puolelle.
Luppoaikaa oli aika rattoisasti, Roope oli töissä, eikä kotona ollut mitään sen kehittävämämpää tekemistä, joten Aada tutustui ahkerasti uusiin simeihin.
Sekä pyydysteli perhosia, 'Kyllä tämä kevätkin on ihan mukavaa aikaa' tuumaili Aada.
"Nyyh... Miksen MINÄ ikinä saa perhosia kiinni?"
Yhtäkkiä tontille tupsahti tämän näköinen...
Vihersimi, kukkiensa kera ja
hänellä ei tainnut olla kaikki ruuvit paikallaan päässä...
Tähän väliin Roopen uusin hiuslook.
"Mitä sinulla on siellä kulti!?" hihitti Roope Aadan availlessa pikku rasiaa...
"Roope Sirkeälä... Tu-tuletko sinä vaim... Eikun miehekseni?" änkytti Aada, samalla hymyillen.
"Voi rakas, totta kai minä tulen", huokasi Roope ja pujotti Aadan sormeen sormuksen.
Elämä sujui Raunioilla leppoisasti, Roope kävi töissä, tienaten perheelle rahaa ja Aada koitti opiskella jotain hyödyllistä, kun ei töihinkään pääsisi.
Kaikki opiskelu ei sujunut, ainakaan aluksi, kovinkaan hyvin. Ainakaan kalastaminen.
Toisaalta, Aada oli jo hyvä kokki, olisi vain omia tuoreita aineksia josta kokata ihania aterioita.
Yhtäkkiä Aadan synnytys käynnistyi, se oli kuulemma hänen pahin kokemansa kipu. Edes Roopekaan ei ollut auttamassa, aivan yksin tähän julmaan(?) maailmaan Aada synnytti...
Terveen poika lapsen, joka ristittiin Lauriksi, hän peri äitinsä ruskeat hiukset ja samoin ihon.
Rankan päivän jälkeen rakastunut pariskunta vetäytyi tyytyväisenä makuuhuoneen puolelle.
Aada ei ollut koskaan käsitellyt pieniä lapsia, joten häntä saattoi kutsua luonnonlahjakkuudeksi.
Aada päätti vaihtaa hieman tyyliään...
Roope oli yllättävän tyytyväinen elämäänsä, hän ei itseasiassa kaivannut romantiikka taivoitteen tuomia toiveita vaan nautti perhe-elämästä.
Tässä kuva perheen perusarjesta, Aada olisi kyllä parempi kokki, mutta koska Roope ei ollut kovin innokas vauvan hoitaja sai Aada huoltaa tämän puolen.
Ihmettelen vain miten heillä on aina olla kuhertelemassa, Roope on kumminkin töissäkäyvä simi ja onhan Laurissakin hoidettavaa.
Ahaa, nyt se selvisi, perhe oli hankkinut tarmonaattorin.
"Kuka nämä perhoset on pyydystänyt!?" Kummasteli Aada ja vapautti ne närkästyneenä, ilmiselvästi joku oli huomannut hänen huonot taitonsa pyydystää perhosia ja tuonut tuon purnukan ihan kiusaksi.
Vihdoin Rauniotkin saivat pikkuruisen maatilkun johon istuttaa vihanneksia.
Aadan joka päiväisiin rutiineihin kuului tarkistaa työilmoitukset ja vihdoin eräänä aamuna sieltä löytyikin laki uran töitä.
Kyllä Laku (Lauri) on niin söpö.
Saako sängyn jalat lisäkuormitusta vauhdikkaasta menosta?...
Aada oli edelleen sitä mieltä, että koti pidettäisiin siistinä.
"Eihän tuossa ruuassa ollut mitään vikaa, enkai minä vain?"
Samassa kesken Aadan tuumailujen olikin aika viettää Lakun synttäreitä.
Söpö pikku poikahan hänestä kasvoi, kamalan terävä pikku nenä, mutta niistähän minä tykkään. Laku on muuten kaksonen (2, 8, 9, 6, 1) horoskoopiltaan.
Äiti rakasti poikaansa kovasti ja halusi opettaa tälle kävelyn salat. Laku olikin kovin nopea ja innokas oppimaan uusia asioita.
Sillä välin, työnsä takia harvoin vapaa-aikaa viettävä Roope otti keittokirjan käteensä ja opiskeli hieman kokkausta.
Äiti otti tehtäväkseen myös opettaa poikansa puhumaan, hyvinhän se sujui. Ensimmäinen sana (niin kuin näkyy) oli äiti.
"Hei! Ihan kuin minä..." Kyllä vain, olet raskaana Aada.
Isä taas halusi pojan oppimaan potalle, "Ei enää vaipan vaihtoa tähän taloon!" huudahti Roope kun Laku oppi pottailun taidon. Njaah, turha toivo Roope.
Vaikka Laku oli aika äidinpoika, myös Roope rakasti ja hoiti poikaa.
Niinkuin sanoin, rakasti Roope poikaansa ihan olan takaa.
"Slurps, slurps... Herkullisia nämä mömmöt näissä lautasissa."
'Meidän poika opettelee jo pienenä tanssimaan', katselivat vanhemmat hymyillen poikansa tanssille.
"WAU, minähän paisun!" kiljaisi Aada eräänä iltana.Tähän onkin hyvä jäädä ;D kommenttia ->
